Kotiseudun vastustamaton veto

Maria Sjöstedtin tarina on kuin usean muunkin ikätoverinsa. Lukion jälkeen tie vei maailmalle, mutta siteet kotikaupunkiin säilyivät vahvoina. Erään postikortin ja Lieksassa avautuneen työpaikan myötä paluu kotiin oli tosiasia kuluneen syksynä.

Lieksan kaupungin tuore tiedonhallintasuunnittelija Maria Sjöstedt sanoo viettäneensä suuren osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan lieksalaisen luonnon keskellä, ja se jätti häneen arvaamattoman vahvan jäljen. Kun lukion jälkeen tie vei Jyväskylän kautta Turun yliopistoon kulttuurihistorian opintojen pariin, niin side kotiseuduille pysyi vahvana kaikki opiskeluvuodetkin.

”Kesät vietin järvessä uiden ja talvet jäällä luistellen. Ja edelleenkin uiminen järvessä on ihan parasta, mitä kesällä voi tehdä. Nuo lapsuuden ja nuoruuden muistikuvat lämpimistä kesistä ja lumisista talvista olivatkin hyvin isossa roolissa, kun nyt sitten tein muuton takaisin Lieksaan,” Sjöstedt kertoo.

Noihin muistikuviin kuuluivat myös moninaiset tapahtumat ja tilaisuudet, joiden kautta hänelle syntyi mielikuva hyvin aktiivisesta kaupungista.

”Tapahtumia on vieläkin hyvä määrä, mutta ehkä niihin osallistuvien ihmisten määrä ei tänä päivänä yllä sille tasolle, jota silloin lapsena ihmetteli”, Sjöstedt naurahtaa.

Korona-aika herätti

Opiskelut Turussa vaihtuivat kulttuurihistoriasta arkistoalan ja asiakirjahallinnon maisteriopintoihin, joista valmistuminen tapahtui viitisen vuotta sitten.

”Turusta siirryin vuoden 2018 alusta Vantaan kaupungille töihin arkisto- ja asiantuntijatehtäviin, josta sitten tämän vuoden alussa vanhana työntekijänä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle arkistopuolen tiiminvetäjäksi”, Sjöstedt kertaa työhistoriaansa.

Vaikka kotiseutu oli koko ajan vahvana mielessä Lieksassa ja lähialueilla asuvan perheen myötä, niin paluu Pielisen rannoille ei ollut ihan päällimmäisenä mielessä urakuvioiden vuoksi. Ihan viime vuosina kotimaisemat tulivat kuitenkin yhä vahvemmin ajatuksiin.

”Se oli ehkä tuo korona-aika, jolloin tajusin kaipaavani Lieksaan perheen luo. Uusimaa meni ihan säppiin ja teinkin paljon etätöitä Lieksasta käsin”, Sjöstedt muistelee.

Kaipuuta lisäsi kuluneena kesänä postin mukana saapunut kaupungin Lieksasta pois muuttaneille lähettämä postikortti.

”Saman postikortin oli saaneet sisaruksenikin. Hieman minua huvitti, kun siinä sanottiin, että työsi on jo täällä, sillä omalla alallani työpaikkoja on hyvin harvassa. Muutaman päivän päästä kuitenkin vähän hupimielellä googlailin työpaikkoja Pohjois-Karjalasta ja siellähän oli kuin olikin työpaikka Lieksassa auki. Pakkohan sitä oli sen jälkeen hakea”, Sjöstedt sanoo.

Toiseksi paras päätös

Hyvästä työpaikasta ja -yhteisöstä lähteminen uutta kohti on monella ison kynnyksen takana, eikä Sjöstedtkään olisi muualle kuin Lieksaan Vantaalta lähtenyt.

”Eihän kotiseudun kutsua voinut vastustaa, kun valituksi tulin. Ja ensimmäiset viikot työssä ovat vain vahvistaneet ajatusta siitä, että ainakin elämäni toiseksi parhaan päätöksen olen tehnyt. Jätetään se paras vielä tulevaisuuteen varalle”, hän vakuuttaa.

Sjöstedt pitää työyhteisön ilmapiiristä ja työkavereistaan, eikä työn ulkopuolellakaan viihtymisessä ole minkäänlaisia vaikeuksia.

”Viihdyin hyvin Turussa ja Vantaallakin, mutta kyllähän Lieksa on aina ollut minulle koti. Vaikka en ole mikään varsinainen luontoihminen, niin täällä luontoon pääsee helposti. Lieksassa on tilaa olla ja hengittää. Kun tuolla järven rannalla kuuntelee linnun laulua, niin tietää olevansa kotona”, Sjöstedt päättää.   

Sinua voisi kiinnostaa myös